Timanttikeijun tarina

 

 

 

Ihan ensimmäisenä haluan kiittää sinua siitä, että olet juuri sinä ja juuri siinä lukemassa tätä tekstiä!
Toiseksi haluan kysyä sinulta: Mitä sinulle kuuluu? Ihan oikeasti?

Mulle kuuluu hyvää. Eipäs kun i h a n a a.

Mulle ei oo aina kuulunut hyvää. Eikä totisesti ihanaa. Vielä puolitoista vuotta sitten mä olin kiukkuinen, väsynyt, kuraan kuollut kuttu. Heräsin aamulla ärtyneenä ja ensimmäinen ajatus oli ”koska pääsee takaisin nukkumaan?” Ikävä kyllä ei kovin nopeasti päässyt. Ensin piti hoitaa tyttö päiväkotiin, siitä töihin, takaisin päiväkodin kautta kotiin ja kotitöiden pariin. Välillä itkin iltaisin kun tytöllä ei ollut aikomustakaan nukahtaa, mulla oli vielä kotihommia tekemättä ja koira lenkittämättä. Ja väsytti. Väsytti niin hirveästi.

Eräänä (väsyneenä) päivänä ystäväni kertoi mulle hyvinvointia edistävästä tuotesarjasta. Sanoin jyrkän EI:n, koska hinta ja koska suoramyynti. En halua osallistua tuollaiseen. En siltikään, vaikka tunsin jo yhden tuotteen ja olin käyttänyt sitä jo yli 10 vuotta. Kului muutama (väsynyt) kuukausi, tavattiin taas. Totesin että olen väsynyt olemaan aina väsynyt, mitä ne sun taikapölysi maksaa, mä haluan kokeilla. Vannoin vielä että mitään en sitten ikinä myy enkä mihinkään kokouksiin osallistu.

Tuli kirkkaampia päiviä. Tuli heräämisiä ilman torkuttamista. Tuli rauha vatsan kanssa. Tuli aikaansaavuutta. Tuli jaksamista. Tuli ilo. Tuli se hetki, että tajusin taas löytäneeni oman itseni, positiivisen, elämäniloisen ihmisen.

Lähipiirikin huomasi eron. Kyselivät, että olenko rakastunut? Ja olinhan minä – elämään – taas uudelleen! Halusivat itsekin kokeilla. Huomasivat eron hyvinvoinnissa. Minä huomasin eron heissä. Silloin tajusin, että kun kerran suosittelen ystäville erinomaista kirjaa, hyvänmakuista uutuusleipää, taitavaa osteopaattia, hyvän palvelun vaatekauppaa – niin miksi ihmeessä en suosittelisi tätä hyvää oloa ja hyvinvointia?

Pikkuhiljaa ympärilleni muodostui joukko ystäviä ja tuttavia jotka halusivat voida paremmin. Osa halusi vain käyttää itse tuotteita ja voida paremmin, osa halusi minun tapaani auttaa itsensä lisäksi muita. Syntyi Tiimi, ja tiimi tarvitsi nimen. Keijut ovat olleet minulle tärkeitä jo useamman vuoden ajan, monellakin tavalla. Ehkä kerron siitä lisää joskus blogissa.
Joten tiimin nimeksi muodostui Timanttikeijut. Timantti-etuliite juontaa juurensa siitä, että olemme osa isoa Timanttitiimiä, se ei siis johdu pelkästään siitä että meillä tykätään blingblingistä. 😉 Tämän sivuston ja blogin syntymästä voit lukea lisää täältä.

Eräänä (valoisana) päivänä tajusin, että olen joskus kauan sitten sanonut näin: ”Sitten kun mä joskus olen äitiyslomalla, mä aion keksiä jonkun liikeidean – en ihan nollasta, vaan jonkun valmiin – sellaisen liikeidean että voin toimia yrittäjänä ja auttaa _jollain_tavalla_ muita ihmisiä.” Silloin kolahti ja kovaa, be careful what you wish for. Nyt, tässä ja tänään, saan ilokseni kertoa sinulle, että muutaman viikon päästä otan askeleen kokoaikaiseen yrittäjyyteen ja liikeideana on, kuinkas muuten, muiden auttaminen voimaan paremmin kokonaisvaltaisesti.

Tämä tuotesarja ja yritys sen takana on muuttanut puolessatoista vuodessa minun elämäni huomattavasti kirkkaammaksi. Sydämeni pakahtuu ilosta joka kerta, kun saan auttaa jotain toista ihmistä kohti sitä samaa. Kaikista paras tunne on se, kun asiakkaalta tulee viesti: ”Kiitos kun kerroit mulle näistä. Mulla on hyvä olo.”

Haluan kysyä sulta uudestaan: Mitä sulle kuuluu? Oikeasti?

Jos sun vastauksesi on ”Hyvää! Tai itse asiassa ihanaa!” niin olen onnellinen puolestasi, se on ihana tunne! Mutta jos sun vastauksesi on ”Voisi kuulua parempaakin” niin laita mulle viesti. Jutellaan. Katsotaan voisinko mä auttaa myös sua.

Ja näin lopuksi haluan kiittää sinua siitä että olet juuri sinä, juuri siinä ja luit tämän tarinani loppuun asti. Toivon sinulle kaikkea hyvää, iloa, onnea, rakkautta ja hyvää oloa!

Muista unelmoida!

Kaikella rakkaudella,

Timanttikeiju